Yhteisöllisten työtilojen mahdollisuudet pikku-kaupungeissa

Yhteisöllisten työtilojen mahdollisuudet pikku-kaupungeissa

Yhteisölliset työtilat ovat kansainvälisesti kasvava trendi, jossa yhdistyy työn muutos, sosiaalisesti kestävä kehitys ja jakamistalous. Yhteisöllinen työtila on paikka, jossa työskentelee joukko erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Isommissa kaupungeissa co-working tiloja on jo useita. Tiloissa on erilaisia teemoja, tilat ovat joko yrittäjävetoisia tai isompien toimitilatarjoajien toimistohotelliratkaisuja. Potentiaalisia käyttäjiä on kaupungeissa paljon ja juna kuljettaa työmatkalaisia paikkakunnalle jatkuvasti lisää. Työtä tehdään verkostoissa ja omien toimitilojen vuokrat ovat arvokkaita, joten monelle asiantuntijatyötä tekevälle co-working tilat ovat passeli vaihtoehto.

Pienempien ja maaseutupaikkakuntien tilanne on toinen – potentiaalisia co-working tilojen käyttäjiä on parin kilometrin säteellä vähän ja vapaata toimitilaa on tarjolla edullisesti. Ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet ovat kuitenkin samat: Asiantuntijatyötä tehdään kansainvälisissä verkostoissa, yrittäjät ja yritysten kehittämispalvelut ovat tärkeä osa paikkakunnan elinvoimaa. Yhteistyöhön ja jatkuvaan työelämäosaamisen kehittämiseen kannustavia tilaisuuksia ja koulutuksia tarvitaan.  Isot innovaatiot eivät synny yksin toivomalla, vaan aktiivisella tekemisellä verkostojen kanssa.

Houkuttelevatko yhteisölliset työtilat milleniaaleja kotiseudulle?

Yhteisölliset työtilat tuovat säpinää paikkakunnan elinkeinoelämään, yhdistävät eri toimijoita ja ihmisiä. Nyt on hyvä hetki aloittaa oman kunnan co-working tilojen ja elinkeinoelämän yhteistyön 2.0 suunnittelu tulevan vuosikymmenen työelämän tarpeisiin.

Milleniaalit ja erityisesti sukupolvi Z arvostavat jakamistaloutta, jossa kohtuuhintaiset palvelut vähentävät omistamisen tarvetta. He tekevät työtä elämää varten eivätkä elä työtä varten, kuten aiemmat sukupolvet ovat tehneet. Työelämän uusi sukupolvi haluaa tehdä merkityksellistä työtä, joka antaa enemmän kuin ottaa. Keskustellessani ÄäneHubin käyttäjien kanssa, joista suuri osa milleniaaleja tai hiukan vanhempia henkilöitä, huomaan samankaltaista ajattelumaailmaa. He tekevät työtä, jonka kokevat mielekkääksi ja asuvat ja elävät Äänekoskella. Monien työnantajien fyysinen työympäristö sijaitsee toisella paikkakunnalla ja yhteisöllistä työtilaa käyttävien yrittäjien asiakkaat ovat eri puolilla Suomea ja maailmaa. Itse ajattelen, että yhteisöllinen työtila on hyvä vaihtoehto kotitoimistolle. Sosiaalinen ympäristö, jossa omaan työhön saa tukea muilta, vain minglata tai keskittyä rauhallisessa tilassa omaan työhön ilman keskeytyksiä.

Samamaan aikaan, kun maaseutualueet tyhjenevät milleniaalien vanhemmat alkavat ikääntyä ja lapset lähestyä kouluikää. Monet haluaisivat olla enemmän läsnä vanhempiensa elämässä tai viettää pidemmän aikaa kausiasunnossa maalla. Mahdollistaisiko pienemmän paikkakunnan yhteisöllinen työtila tai kausivuokrattavat työhuoneet uudenlaista, osa-aikaista arkea kotiseudulla? Voisiko alueen palvelut mahdollistaa myös lapsiperheen elämän kausittain maalla?

Yhteisölliset työtilat tuovat työpäivään merkityksellisyyttä ja lisäävät työelämän yhteisöllisyyttä. Ne auttavat itseohjautuvia asiantuntijoita työntekemisessä tarjoamalla viihtyisän vaihtoehdon kotitoimistolle. Vaikkapa videoneuvottelua on mukavampi pitää co-working tilassa toimivien verkkoyhteyksien päässä kuin keittiön pöydän ääressä muiden kotona olevien yrittäessä olla hiljaa.

Yhteisölliset työtilat mahdollistavat omalta osaltaan yhteistyötä sekä innovaatiotoimintaa paikallisissa ja alueellisissa verkostoissa. Yhteisöllinen työtila ei ole vain jaettu edullinen toimistotila. Se on parhaimmillaan viihtyisä työtila ja työelämän solmukohta. Meille ÄäneHubille on tullut paljon kyselyitä maakunnallisilta toimijoilta yhteistyöstä. Olemmekin kuluneen vuoden aikana järjestäneet tilaisuuksia ja koulutuksia yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa mm. Valmo-esiselvityshankkeen kanssa matkailuyrittäjien palvelumuotoilutyöpajat ja POKEN DigiLab kanssa esittelimme Hyvinvointiteknologia – aamupäivässä Jyväskylän Yliopiston Kokemus -hanketta ja alueellista yhteistyötä.

Kautta aikojen ihmiset ovat kokoontuneet yhteen, tekemään töitä paremman työelämän ja paikkakunnan elinvoimaisuuden ja luovuuden eteen. 5.5.1900 Keski-Suomi lehti uutisoi:  Tehtaan palvelukseen ja samalla sen ympäristössä ripeästi kehittyvän kyläyhteisön asukkaiksi saapui jatkuvasti aloitekykyistä ja henkisesti vireää väkeä eri puolilta Suomea. Tehtaan lukusali Äänekoskella ei jouda tyhjänä olemaan. Sanomalehtien lukioita varten on se avoinna kaikkina päivinä klo 4-8 ip. Kahdesti viikossa harjoittaa Äänekosken tehtaan sekakööri siellä lauluaan ja Äänekosken naislauluseura yhtä monta kertaa: joka tiistai kokoontuu sinne Naisyhdistyksen ahkerat jäsenet ompelemaan ja pitämään siellä kokouksensa: sitä paitsi on siellä vielä monet muut satunnaiset kokoukset ja harjoitukset pidettävät. Senpä vuoksi onkin siellä vilkasta hyörinää miltei kaikkina päivinä. – Äänekosken tehtaat 75- vuotta -kirja.

Millaiset asiat houkuttelevat työskentelemään Co-working tiloissa 2020-luvulla?

Ensimmäinen asia ovat toimivat ja viihtyisät tilat. Toisena muut ihmiset. Kolmantena on oma (työ)elämäntilanne ja henkilöäkohtaiset tarpeet etätyöskentelyyn. Neljäntenä keskusteluissa on noussut esille hyvinvointia sekä taloudellista kasvua tukeva tekeminen ja tilaisuudet. Minusta olisi hauskaa testata etätyöpäivän aikana vaikkapa kotimaisen Loook Indutries N.A.P Neuron Activation Podia tai pitää luovatauko paikallisen taiteilijan taidenäyttelyssä co-working tilassa. Voisikohan tilassa olla myös paikallinen Design Pop Up-kioski ja paikallisten oppilaitosten ja yritysten tarjoamia palveluita?

Ideoita on monia. Kerro sinä meille: millaisia palveluita ja asioita sinä kaipaat yhteisölliseltä etätyötilalta? Teen parhaillaan asiakaskyselyä ÄäneHub käyttäjille ja sidosryhmille, joko sinä olet käynyt vastaamassa kyselyymme 17.11.2019 mennessä? Löydät kyselyn täältä https://link.webropolsurveys.com/S/BD15EEB71EE75214.

Yhteistyöterkuin,

Marja Heinistö